Tapahtumien some ole pelkkä näyteikkuna
Tapahtumat ja messut ovat täynnä ihmisiä ja henkilökohtaisia kokemuksia. Keskusteluja, kohtaamisia, oivalluksia ja tilanteita, joita ei voi suunnitella etukäteen. Juuri näiden takia ihmiset tulevat paikalle.
Siksi myös oman somen pitäisi näyttää samalta.
Tapahtumien somea ei pitäisi arvioida vain sen perusteella, näyttääkö se fiidissä hyvältä. Sitä pitäisi arvioida myös sen perusteella, tuntuuko se siltä, että sinne haluaa mennä. Jos et ole koskaan käynyt tapahtumassa, et oikein tiedä millaista siellä on olla, ketä siellä tapaa tai mistä ihmiset oikeasti keskustelevat.
Katsoja jää pohtimaan, löytyykö sieltä hänelle jotain.
TUOMO
Tuomo on sisältömarkkinoinnin asiantuntija, joka auttaa yrityksiä rakentamaan selkeää ja jatkuvaa näkyvyyttä sosiaalisessa mediassa.
Miten tästä voisi tehdä tehokkaamman kaikille osapuolille
Messujen järjestäjä tekee messusomea monelle samaan aikaan:
- näytteilleasettajat haluavat näkyvyyttä tuotteilleen ja palveluilleen
- kävijöitä halutaan houkutella paikalle
- halutaan pitää kiinni omasta brändistä ja sen ilmeestä.
Lopputulos on usein kompromissi, jossa sisältö näyttää hyvältä mutta tuntuu varovaiselta ja etäiseltä. Somefiidissä tunnelmat ja henkilökohtaiset kokemukset jäävät helposti yleiselle tasolle ja ihmiset katoavat taustalle. Tunnelma, joka tapahtumassa oikeasti syntyy, ei välity samalla tavalla.
Mitä ihmiset haluavat nähdä
Ihmiset eivät tule messuille katsomaan logoja tai valmiita pintoja. He tulevat tapaamaan muita ihmisiä, kysymään kysymyksiä ja ymmärtämään asioita paremmin.
Siksi kiinnostavin sisältö ei ole täydellistä, vaan tunnistettavaa.
Se näyttää lyhytvideoiden avulla tilanteita, joihin katsoja pystyy kuvittelemaan itsensä. Hetkiä, joissa joku kysyy, joku vastaa ja joku oivaltaa jotain uutta. Lyhyitä keskusteluja asiantuntijan kanssa, käytännön demoja, nopeita vastauksia kysymyksiin, joita moni miettii.
Tällainen sisältö ei vaadi suurta tuotantoa, mutta se vaatii, että kamera tuodaan lähemmäs ihmisiä.
Yksi asia, joka jää lähes aina hyödyntämättä ovat ne sisällöt, jotka kävijät kuvaavat ja julkaisevat itse someen. Nämä ovat tehty kuluttajien omasta näkökulmasta ja juuri näissä hetkissä näkyy, mikä heitä oikeasti kiinnostaa, mikä pysäyttää ja mitkä tilanteet jäävät mieleen.
Silti tätä sisältöä hyödynnetään harvoin.
Usein syy on yksinkertainen. Se ei näytä samalta kuin muu fiidi. Kuvakulma on erilainen, ääni ei ole täydellinen ja tyyli ei ole täysin hallittu.
Mutta tämä on juuri se syy siksi se toimii.
Kävijän kuvaama sisältö on aitoa. Se näyttää tapahtuman sellaisena kuin se koetaan, ei sellaisena kuin se on suunniteltu näyttämään. Tämä näkökulma on usein kiinnostavampi myös niille, jotka harkitsevat tulevansa paikalle, koska se tekee kokemuksesta helpommin samaistuttavan.
Kun messujärjestäjä jakaa kävijöiden sisältöä, se ei menetä kontrollia, vaan tuo esiin tapahtuman inhimillisen puolen. Samalla se näyttää, että messuilla tapahtuu oikeasti jotain, ei vain sitä, mitä on etukäteen suunniteltu.
Kävijöiden kuvaama sisältö on aidointa mitä messuilta syntyy.
Se ei ehkä ole visuaalisesti täydellistä, mutta se näyttää miltä tapahtuma oikeasti tuntuu ja juuri siksi se kiinnostaa muita eniten.
Hyödynnä sitä somefiidissäsi!
Miksi tätä ei juuri näy
Syyt ovat ymmärrettäviä ja toistuvia myös globaalissa messuympäristössä. Kun sisältöä tulee paljon eri suunnista, sitä halutaan yhtenäistää, jotta kokonaisuus pysyy hallittuna. Samalla sisältö alkaa näyttää samalta ja menettää persoonallisuutensa.
Messujen aikana tapahtuu myös paljon samaan aikaan. Tehtäviä ja ongelmanratkaisuja tulee eteen messuaikataulun edetessä eikä sometiimillä ole aikaa pysähtyä tekemään sisältöä keskellä kaikkea.
Lisäksi some nähdään usein edelleen markkinointikanavana, ei tapana näyttää mitä oikeasti tapahtuu. Silloin sisältö kertoo tapahtumasta, mutta ei näytä sitä.
Miltä tämä voisi näyttää käytännössä
Muutos ei vaadi suurta uudelleenrakennusta, vaan eri fokuksen. Sen sijaan, että mietitään miltä feed näyttää, mietitään mitä ihmiset haluavat nähdä.
Sisältö voidaan rakentaa muutaman selkeän rungon varaan. Lyhyet haastattelut näytteilleasettajilta, nopeat demot tuotteista tai palveluista ja vastaukset yleisimpiin kysymyksiin ovat hyvä lähtökohta. Lisäksi kannattaa kuvata tilanteita, joissa ihmiset kohtaavat toisensa ja keskustelevat. Näistä syntyy sisältöä, joka tuntuu aidolta ja kiinnostavalta.
Kuka ottaa vastuulleen
Usein hyvä idea pysähtyy siihen, että vastuu ei ole selkeä. Kun sisältöä kommentoi moni, siitä tulee helposti varovaisempaa ja tutumpaa.
Toimivalle somelle on käytännössä kaksi suuntaa: joko tapahtumalle rakennetaan oma pieni tiimi, jonka tehtävä on keskittyä tällaisen sisällön tekemiseen tai mukaan otetaan ulkopuolisia tekijöitä, jotka ovat tottuneet kuvaamaan nopeasti ja reagoimaan tilanteisiin. Molemmat tiimit saavat vastuun, jonka onnistuminen punnitaan aikaisempien vuosien lukujen valossa.
Tärkeintä ei ole kumpi tapa valitaan, vaan se, että vastuu ja vapaus ideoiden toteuttamiseen on selkeää.
Miksi tämä kannattaa tehdä
Tällä on vaikutus siihen, miten tapahtuma koetaan jo ennen kuin se alkaa. Kun sisältö näyttää oikeita tilanteita ja ihmisiä, kävijä ymmärtää paremmin mitä hän on tulossa kokemaan.
Suurin muutos tapahtuu ajattelussa: messujen some ei ole vain muutaman päivän mittainen puristus. Kun sisältöä tuotetaan tapahtuman aikana oikein, siitä syntyy materiaalia, joka elää pitkään sen jälkeen. Yhdestä tapahtumasta syntyy kymmeniä hetkiä, joita voidaan julkaista myöhemmin ja käyttää eri yhteyksissä. Tämä on 365-näkyvyyttä.
365-näkyvyys tarkoittaa sitä, että julkaistavana on jatkuvasti sisältöä, joka muistuttaa miltä tapahtumassa tuntuu ja miksi sinne halutaan jälleen tulla.
Kun sisältöä on riittävästi, 365-näkyvyys rakentuu lähes itsestään. Tapahtuma ei katoa messujen jälkeen, vaan pysyy ihmisten mielissä myös silloin, kun ovet eivät ole auki.
Usein kysytyt kysymykset messujen somesta
Millainen some toimii messutapahtumalle?
Messutapahtumalle toimii some, joka näyttää oikeita ihmisiä ja tilanteita tapahtumasta. Parhaiten toimiva sisältö tekee näkyväksi kohtaamiset, keskustelut ja kokemukset, ei pelkästään visuaalista ilmettä.
Miksi messujen some ei aina tunnu kiinnostavalta?
Messujen some voi tuntua etäiseltä, jos se keskittyy liikaa visuaaliseen yhtenäisyyteen eikä näytä ihmisiä tai aitoja tilanteita. Tällöin sisältö kertoo tapahtumasta, mutta ei välitä miltä siellä tuntuu olla.
Mitä messukävijät haluavat nähdä somessa?
Messukävijät haluavat nähdä käytännön tilanteita, kuten keskusteluja, demoja ja vastauksia kysymyksiin. Heitä kiinnostaa, millaista tapahtumassa on olla ja mitä siellä voi oppia tai kokea.
Kannattaako messujen somessa käyttää videoita?
Videoita kannattaa käyttää, koska ne näyttävät tilanteet ja ihmiset paremmin kuin kuvat. Lyhyet videot haastatteluista, esittelyistä ja kohtaamisista tekevät tapahtumasta helpommin ymmärrettävän ja kiinnostavan.
Kuka vastaa messujen somesisällöstä?
Messujen somesisällöstä vastaa usein markkinointitiimi, mutta toimivin malli on sellainen, jossa sisältöä tekee erikseen siihen keskittyvä tiimi tai ulkopuolinen tekijä. Tärkeintä on, että vastuu on selkeä. Näin yhteistyöstä tulee täydentävä, kun molemmat tietävät tehtävänsä.
Miten messujen somea voi kehittää käytännössä?
Messujen somea voi kehittää lisäämällä sisältöä, jossa näkyvät ihmiset ja tilanteet. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lyhyitä haastatteluja, demoja ja vastauksia yleisiin kysymyksiin.
Jokaisen tulisi tähdätä 365-näkyvyyteen, jossa julkaisuja tehdän tasaisesti, ei vain kampanjoiden aikaan.
Miksi pelkkä visuaalisesti siisti some ei riitä?
Pelkkä visuaalinen siisteys ei riitä, koska se ei kerro miltä tapahtuma tuntuu. Ihmiset tekevät päätöksiä sen perusteella, millaisia kokemuksia he odottavat saavansa, ei pelkän ulkoasun perusteella.
Voiko messujen somea hyödyntää myös tapahtuman jälkeen?
Messujen somea voi hyödyntää myös tapahtuman jälkeen, koska sama sisältö toimii muistona tapahtumasta ja markkinointina tuleville tapahtumille. Hyvin tehty sisältö säilyy käyttökelpoisena pitkään.
Miksi messujen some kannattaa rakentaa suunnitelmallisesti?
Messujen some kannattaa suunnitella etukäteen, jotta sisältöä syntyy riittävästi ja se pysyy yhtenäisenä. Suunnitelmallisuus helpottaa tekemistä ja varmistaa, että tärkeät tilanteet saadaan talteen.
Kannattaako messujärjestäjän käyttää ulkopuolista sisällöntuottajaa?
Ulkopuolista sisällöntuottajaa kannattaa käyttää, jos halutaan tuottaa nopeasti kiinnostavaa ja ihmisläheistä sisältöä. Ammattilainen osaa tunnistaa tilanteet, jotka toimivat somessa, ja tallentaa ne oikealla tavalla.
